Röpötööri

Ojankaevuo Sehä on toas käsillä se aeka vujesta, kun usseammassa kortteerissa heiluu naesarmeijja ja kuurovaa katonrajjaa, paestaa nissuo, silittää läninkie ynnä rässihousuo ja kahteloo lipastoenlootiista kavonnutta lyyraa kiinnitettäväksi sen tämänkevväesen rinnalle. Tae jos kysseessä on   tallouvven ensimmäenen ylioppilas, niin juosta repattaa koruliikkeeseen ostoksille. Eikä ihan anhitonta oo meno niissäkkää tallouksissa, joesta joku jäläkikasvusta valamistuu ammattiin. Saapi sitä niissäe tallouksissa hemestit ja jäläkikasvut kelekkeänä olla. Ja meikälenen se istuu raktorin kopissa ja kahteloo, että sepä on toas liiterintauspellon lanttopaekkaan jeäny hyvänlaesesti vettä seisoksimmaan. Että oesi siinä   ojankaevuuta. Ja huokasoo siinä syvvään, kahteloo vasemmalle yläviistoon haekein mielein, kun mieleen tuluvahtaa systerin ylioppilasjuhulat kolomenkymmenenkolomen vujen takkaa. Meikäläesen koulutushistoriijjaa oli sillon kävellä lerppasta onnikasta laskeuvvuttuoni kotikarta

Pittääpä nyt vasite laatie runo uus kun enklannissa palajastettiin melekonen valtijosallaesuus että mikä nimi annetaan sille uuvvelle sanikalle sehän Artsije ompi nimeltäsä ja vissiin vielä kakkantaapi alle No eihän se toki oo kun muutaman päevän vanaha vasta vaen tolokusti luulen ikenillään kiinni pittää kultalusikasta vaen kulukenekko öesin jollae maaseuvvun imettäjällä vaekka kuvviin mukkaan kaksi tissie on myös Mekkaanilla, äetilläsä hällä Vaen kun vuojet kulluu lumet sattaa, ynnä poekkeen sullaa ja tämä Artsije juopi maetova kenties siihen sotkoo pullaa niin se arvon saapi reivin tae tullennekko siitä rinssi vaen luulen ettei sillä oo hajuakkaa minkälaenen ompi joutsalaenen vinssi Näen eri jumalat on tojellaki niillä siniverisillä aena ei tarvi tehä halakoja eikä rahahuolet hartijoella paena vaen silti toevon Artsijelle elämäänsä myötäsijä tuulija ja jos ei sinusta tuu hevosmiestä niin koetappa ajjaa vaekka muulija