Tekstit

Aeralle

 Kylymeni syksynen maesema lumiseen suruhuntuun verhoutui kaera kun metijoessa uutinen kerrottiin jätti tämän ajan Samulinin Aera hän, joka viimmeseen asti jokkasella  solullaan eli että tätä kaet se tiesi kylymä, mutta tuuleton keli Eihän aena elosa ollu pelekkää tanssija, laesin näestä vastamäkkiin juttuista jostaen kerran lukasta taesin vaen ei ruotosa taepunu se pyssyi norjana aena kunnes hänet meiltä otettiin poes tämän viikon maanantaena Ja nyt enkelit taevaassa outtavat harput on jo virreessä siellä pijan hänen naurunsa raekuupi pilivijen yllä, taevasten tiellä jossa parketit on hijottu  hyvin eikä oo koloja laesin ja tässä tunnustaa tohin minä häntä vähä ihhaella taesin Ja iso joukko muitaki varmaan häntä tänne kaepaamaan jäevät vaen muuten, mulla ja Aeralla oli  sammaan aekaan synttäripäevät että toevon sulle kevveitä multija kun sinut poes lakasi tuonelan luuta vaen ne jossaki vikovat että ens yönä hammeesi verhovaa taevaalla kuuta

kometiijjaa

 Nii... heinähommissaha se oesi Heikilläki pitäny olla eile-ehtoona, mutta niin sitä vaen istuo päsötettiin maalikylän tejatterisa kolomnnessa rivissä nelejän naesen kans ja yritettiin olla jaakona. Sitä kun iltapäevästä Teussin sakastissa (raktorin koppi) istuo läsötin ja koetin paalaella ynnä keärie kontuja tulevan talaven varalle. Kyllähä se muuten, vaen kun nuo pertteenin poarmat oli hoksannu meikäläesen kelekkerehtivän sonnikorven peltoaukealla ja äkkiekö se sana, eli pörinä oli kiiriny lähiseuvvun populaatijoehin, että nyt oesi kovalla rasvarosentilla olevata lihhaa tarjolla, sen kun vaen purasoo ja lentää siitä puun oksalle syyvvä rouskuttammaan. Arvelin heitä olevan hyvän alun kuuvvetta tuhatta kipaletta, ja seäsket ynnä muut öttijäeset peälle. Laskeuvvu siinä sitte jalanvilijaan jotaki häverikkie korjaelemmaan, kunten muovin katkasu, rullan vaehtoa taeka muuta pokloomie entroamaan.  No joo, hyppäsinpä toasa maahan ja lähin siihen keärintäkonetta rassoamaan, kun hoksin syrjäsil

peätaloräppi

  Peätalo-räppi - Toasa Tapiskalla alakavat jokakessäeset Peätalopäevät lähtöö vanahemmat reissuun sikramot puhelinta hinkkoamaan jäevät on Kallijoniemessä tijjossa ihan mahoton invaasijo on ukonkyrpijä liikkeellä usseampi naesenhaasijo - Lähtöö merimaeesta loestoja jonnottaen patteri-hauta niitä ihmeissään kuikuiloo jokunen laetumen nauta kun on Peätalon kallaasit jo sen arvoatta että huppaelijat pulloehin koukkovaa pyhhää Vittuojan vettä - On muoriinmärätykset liikkeellä on mulukkuemäntijä tiellä soapi toasa heikompiluontoset itkuntyrskeitään niellä joellaen on huussissa otettava Mölö-Matin pullosta rohkasu ja on kohta Jokijärven tiellä menossa Hermannin-vohkasu - Ja jossaen pivijen peällä Herkko voepi nävelijjän hierasta kun leppasoo Rompppasensalamessa satapäen huppaeluvierasta Ja Hermannin vieressä tietennii moesta touhuo uksii se Riitu ja ihan äenen se peästää kuin koulutaulussa liitu - Vaen terveppätulloa! kaekki miehenröpit, naesenkeunat teällä on akkunat puunattu puhtaeksi ka

Auttokaupoella

Heikki se on nykyjään ollu melekeen jatkuvalla syötöllä yhensortin entiijjanpellaaja. Saateri kun oon vissiin puolitoesta vuotta jo yrittäny ostoa itelle ja saattasi se hemestikkii liippakylän litlissä sillä pistäytyö, tae siis siinä parkkipaekalla, se kun joku kuusamolaenen nuorimies tässä taannoen meinasi ajjaa auton akkunan läpi sissään asti, kun oli kuulopuhheijjen mukkaa tyttöystävä heittäny niille vinkeille, että ei oesi saanu ees sormella koettaa, tuota köhöm... Entuotatiijjä, että uutta Korejan suhtannettako tässä outtelen, vae nykkiikö vaen nuukuus, kun kohtuu koslaan oesi käsirahat tilillä ja monta hyvännäköstä pirssie oon netistä löytäny, ja jopa tarjousten perrään kyselly ynnä koettanu uhkatiukalle tinkata. Vaen ei , ei pertteeni ei, ne nuo nykyset auttokulanssit ei ällyö tinkuun peälle, liesäevät vaen tahokin peälle toemisttomaksuja ja kolomattakymmenen rosentin korkoja, ynnä rikisteröentimaksuja. Espoosta asti oon Hontaa ostellu, ja jopa tuhansie tarjonnu, vaen eivätpä ne

voalikuumetta?

  Oe Suomenmaa toas kiertää kavuillasi jotku jopa syrjäseuvvuin maella nuo kestohymmyyn hyyvvytetyt jotka äentäsi, aenovata ovat vaella ja luppoavat ne että paremmin heijjän vallan alla kansa kaekki voesi jos vaen heijjän numeronsa tarpeeksi monneen lappuun tehty oesi Oe Suomenmaa, nyt on tarjouksessa ilimatteeksi, kahvit, nisut, makkaratkin suupielet sinapissa, ketsupissa niinkuin koeranpentu, kahvie kupposesta latkin ja syvämmessä läekähtääpi kun neitokaenen, meleko nätti, merimaesta kahteleepi minnuo, melekeen niinkuin ihan tolokun kansalaesta Oe Suomenmaa, onneksi se kestää ennää viikon, eli vähän vajjaa ja kohta kojut, pöyvvät, akitaattorit nuo piiloehinsa merimaehin, eli varastoehin ajjaa ja palovaapi rauha, kavuille taas on syrjäseuvvun tienoo ihan hilijennyt minnäe meinasin jo jottae asijoeta maenita vaen... onneksi en ilijennyt Näytä kävijätiedot Julkaisun kattavuus: 0 Tykkää Kommentti Lähetä

jossaenliejoulu

  Jossaen on joulu…   Jossaen kaukomaella poterossaan rynkkyväsä puristaapi väsähtänyt solttu on hällä saappaat riekaleiset vereen vanahaan tahrantunut kolttu on uumiltansa kavonnut jo kauvvan aekaa sitten läski ei hän tänne oesi tahtonu vaan ne herraen perkeleet, ne hänet tänne käski   Ja jossakin on joulu, kansat täyttää ostoskassejaan toeset Lappiin matkustellee jotku leimaeleepi passejaan ja joululaulut raekuvat heiluu tiu’ut kilisten ja paenaa kansa tarjousten perrään muutikengät uuvvet vilisten   Ja äkkie taevaan valaeseepi monta vihollisen ohjusta ja solttuparka turvapaekkaa ehtii itellellesä ojanpohjan sohjusta ja kohta lentää turvetta ja kymmenittäen kappaleita kiven ja sotilaalla aenu toeve ompi kun oesi herroellasa ihmisyyttä, etes hiven   Ja jossakin on joulu, on tarjoukseesa lohi, kaviaarit? nitro kielen alla puolijuoksuo väjentungoksessa kilstoelevat mummut, vaarit eikä moetteen sannaa sanota ei tiesselin

Kieliposkessa?

  Veteraani-Joako   Makkaa saeraalan petissä Joako, monen sovan veteraani joka muitten sankariin kanssa piti ihtenäesenä maani ja justiissa telekkarista alakaa tiejotustillaesuus, perin soma jossa kovat kaulassa limmaelee tämä meijjän hallitus, oma   Ja ne siellä kauniisti puhhuu tosin eivät ensin sano mittää vaen kohta sängyssä makkaavan korvaasa heristää pittää kun ne siellä puheloo että liikoa on kuormasta syöty vaen kyllä tästä kansamme selevijää kun on loppu ommaesuus myöty   Pannaan ensinnä lahtiin mehtäommaesuus suuri jotku ameriikan eläkehumanterit hintoja melekosie tarjoeli juuri ja pohjavesijäki oesi niistä jonku milijoonan saesi ja sivulauseessa ministeri eläkerahastot maenita taesi   Ja herraen palakkojen nostosta maenitaan, kuin ne jo peätetty oesi ja jos kansan tiennestistä tinkaellaan se valtijolle vähä kasorahoja toesi sillon juilasoo Joakolla rinnasta mennö sekasi pumpussa tahti vaen onneksi hättiin