Artturin vappu
ARTTURIN VAPPU Jo kuuvelta Artturin kello soi, ei passaa nukkua pitkään. Kas sonnanajo päivähän on, siitä estä ilmat ei mitkään. Hän illalla kuorman jo valmiiiksi, talikkopelissä loi. Sen verkun pihan keskelle, siis pellolle vietäväks toi. Toki eläkkeelle jo Artturi jäänyt on, tilan luovutti nuorille vasta. Kuuluu nytkin jo äänet lypsytyön, ihan uudesta navetasta. Siellä nuori isäntä vaimoineen, miettii Artturi, silmänsä kastuu. Kun hän verkun pukille kiipeää, kuin nuoremmat siihen hän astuu. On Artturi peltoa tuhkannut, se on sula ja kuivakin varmaan. Kuuluu putputus traktorin piipusta, kun hän kiihdyttää vauhtihin "harmaan" Siinä miekkonen mitä parhain on, oli mukana raatteen tiellä. Siksi tahdo ei oikein vappua, ja sen juhlahuminaa niellä. Asuu naapuri melko likellä, joku demari tai polsevikki. Noo, sama kai niillä aate on, vaan välit on Artturiin rikki. Ja siksi kai ainakin osittain, ajaa vappuna Artturi sontaa. Ihan riettauksissaan varmaankin, kun kulkee tiellä ...