sitäontuotatappausta

 Arvoesat immeiste

Jos ootta tännään ihmetelleet täältä ilimansuunnasta ehtimisseen vilahtelevata invaasiota lentävistä sijannahkakinttaesta taevaan rannassa, niin saanen maenita että Heikkihä se on ollu assiella. Oon nimittäen nakellu kintasta siitä assiesta että tuonko juluki tämänpäeväset polkoomit mitä meijjän natsuunassa on sattunu, ja kerronko assien höystöjen kans eli ehollepanneen, vaeko kuivalla kapulakielellä. Kehotan teitä, jos joku tämän erehtyy lukemaan, niin olemaan lukujolohassa tavallista hitakaesempie, sillä minä kirjotan hitakaeseti peästellen välillä tuskanparahuksie.
Sen isommitta lauluitta alotan, Sehän on meillä yks murunen, tae Murunenha se oekeasti on, semmonen musta-valakonen lehmänköllykkä, joka ei ällyö/jaksa syyvvä tarpeeksi, tae sitte sillä on niin anhiton isäntä että sen terveys rommovaa aena pari-kolome kuukauuta poekimisesta ja sillo me hemestin kans epätoevosesti ammutaan sen pötsiin kalsijumikapuloeta ja saatetaan jopa jotaki likumenttie juottaakki.Vaen sitte on lyötävä käjet pystyy ja soetettava Oksamnnille. Tuo etellämaenittu on kunnan elläenlääkääri, joku lisensijaatti oekeen. Ja on ihan laatusa ihminen, ja tietenni varustettu pienijjä vijoella, joeta en käy tässä luvettelemaan, mutta onpahan vaen yhensorttinen. (tosiassiessa oekeen hyvä ihminen, me melekeen vesittelimmä kerran kahen tuolla kynsipytinkin köökissä, vaen siitä ei sen isommin lauluja tehä.)
Joo, se piti siis tilata ja minä arssinoen että tässä outellessaha on sama ottaa tuo muuvvan kivitalikon tapanen häkkyrä työn alle ja vaehettaa siheen ne euro-sovitteet (konemiehet tietää, ja Märri, kukaties Tihvanakkii..) No elekäähä mittää, rälläkkä huuti, hitasuskone anto kipinätä ja välillä suli pukko naettaen rauvvan kappaleita toesiisa. Hemestikkii siinä ympärillä kilihusi, se kun ei taho malttaa päästää minnuo näkösiltä, varsinkaan näen hillankukinnan aekaan ja koevuki jo lehteä pukkovaa. Olin jo ne yläkapulat laetello paekolleen, ihan kohtuullisten kirosanojen saattamana. Sitte niijen alapalojen kimppuun. Toenen, tae siis ensimmäenen meni peälle toevoen, kun käytin talikkoa kuormaajassa ja piirtelin tussilla viivoja, että saahaan se sitte kohillee hitsattuo. Ja hitsasinnii ja sitte sen toesen kimppuun. Ja assiesta kuusaalla olovat käsittää, että se ei aenaa mee niiku se Simos-Iikan hiehon osto (vae lehmäkö se oli...?)
Vaen saenhan minä sen mielestäni hollille, talikko oli yläsovitteissa paekollaa ja minä työnnin sitä soviteossaa hollille ja joku siinä kankerti. Ja minä että mikä se siinä ja liikautin vähä sitä lukkovippuo, pijellen samalla koparallani sitä sovitepallaa. Vaen voe taevahan jumala. Minä luulen että yläkerrn ukko herkesi kahtomasta ylearreenasta sitä Rintamäkeläesten kuuvvetta ossaa, pasautti paussin peälle ja kuikisti pilivenreonan ylitte että mitä sitä Heikin kelehillä nyt. Syntikirjoaja jo käytti sulukakynnää mustepullossa ja ite isäntä viittasi kinttaattomalla kälelläsä että toppaeleha. Ei se niin paha oo ku kuulostaa ja varsinnii näyttää...
Se kun tulla läsähti se pitkästi toesta- ellei jopa koomattasattaa killoa paenava talikonperkele, minun käpälää kohti ja litisti tuon vasemman (onneksi oekejakätiselle) käpälän meleko lahjakkaasti läjjään. Siitä voette olla varmoja että tuli jotaki sanottuo meleko rumalla aksentilla. Hemestiki siinä heräsi huutamaan ja kirkumaan että mitä tuli mitä pittää tehä ja juoksi ympäri raktorie myötäpäevään ja kirku enempi ku minä. Minä huuvvin tietennii mitä kulukusta tuli, että hyppeä sakastiin ja veännä sitä etukuormaajan vippu tuonne järvelle päen. Sehä konkoeli koppiin, eikä mittää tapahtunu tapahtunu ja sitte se juoksi vastapäevään. ja kyseli että minkä väristä vippuo, minä sannoen että helevetti tässä ossoa semmosie ruveta tijaknosoemaan (ne kun on nuo akat päketissä nuijjen värriin kans) No, sitte se kiikku takasi koppiin ja jopa hellitti, nyt oli löytyny oekea vipu ja suunta. Sen soatta uskoa että kippeätä teki ja koskoo vieläki. Vaen eihän tuo nyt oo likikää potkupallon kokonen, tuos vasen nyrkki, vaen huommenna pittää vissiin mennä maalikyllään ja kyssyö että jos eläkettä...
Tuliha se kuohari tytärkii kohta siihen ja kun kyssyin että kuuluko noetuminen Ouluntielle asti, niin oli kuunnellu jotaki yle-äksää ja eihän sen yli assielliset assiet kuulu.
Muutonhan tuo päevä meniki hupasasti, ajeltiin Liippapitäjässä asijoella ja kottiuvvuttiin pikkusen ennen lypsyö. Jäläkikasvu se viestitteli, kun tappauksesta kerroen, että oesi pitäny ostaa pakasteroileri rismasta ja kävellä kaapunnilla se kourassa... hmpph, oesihha ne kahtoneet.
Ja kotona sitte nisukahvit ja olin jo navetta rytkyjä suunnittelemassa peälle, niin iso jakeluautto kurvasi pihhaan ja kuski kehu että nyt on häävimpi toemitus. Ja hemestin nimellä. Saen minä kuitennii kihottaa siinä ja kun ei tietty että mikä lähetyshä se tuommosessa puolitoesta metrie kanttiisa olovassa lootassa oesi. Niin auttokuski tennäysi kans ja sano että hänhän ei lähe ennenko näkkee mitä sinä on. No semmonen 50 tuuman televiisijo siinä oli, eikä mittää hajjuo että kuka se meille on lähettäny... tottapa nuo hakkoo takasi jos oli vika paekka, tosin nimi ja osote oli ihan oekeen.
Huh huh, eiköstä tässäki oo jo ihan nokko
Jäläkiirjotus, että sitähän mulla piti kyssyö että kun ne sannoo että houruus tavottaa ennko huntaluus hellittää, että kumpaan kastiin se mulla menis tuo homma, kun oma pölöjyyshä se...?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kometiijjaa

Aeralle

voe tounalt