Moapallo kutistuu

Niin se maatalloushallinto ja muisti minnuo rahakirjeellä, ei kuitenkka tulopuolen, kun aekovat nyyssie muutaman päevän palakan valtijon eli eeuun pohjattomaan kassaan. Se kun joku tyttärenläppi oli ollu työvuorossa ruvennu syynäelemmän jostaki norsunluutornista pikkulipposet jaloessa satelliittikuvvie.

Iteassiessa se kirje oli jo toenen, vaen rikosjarankaestus kynnys ei mennäviikkosessa ylittyny. Ihan tässä piti ottaa ja tutkie viimme- ynnä mennävujen peltolohkotiijjot, mitat ynnä muut maholliset varjostukset ja kun aekani lippalakkie nostelin ja peänahkaani kynsin niin hoksin, että saateri, puolisen hehtaarie oli peltomoata kavonnu. Ja kun piirirajat näyttivät etelleen olevan melekojustiin samat ku ennennii, niin sillonhan se pittää ottaa sisämaasta, ne mustat aukot ja muunväriset.

Ja sittehä minä hajin köökistä silimälasit  ja hoksasin että saateri ne kaposat ojathanne on nyysineet osin poes pinta-alasta. Sattumoesin tiijjän sen satelliittikuvanoton hetken melekeen minnuutilleen, kun ne heinät oli justiisa sillon kaajettu urakoehtijan toemesta, kun meillä itellä sattu tähellinen reissu tuonne Turun seuvvulle ja oma paalaennii sopivasti ronklausi siihen aekaan. Sannoen sille niittäjälle, että elä aja liijan likelle ojanrenoja ja puhettakkaa että ojanpeällisie, niissä kun on monijaeta piilokivvie, eikä kannate uusie konneita niihin rikkoa. Ja aejjoen käyvvä ite ne tarko sitte kun kottiun ja viimmestäään syssymmällä ku on taas rehun teko. Ja niin teinnii ja muutama paali tuliki kantturoelle kottiintuomisiksi.

Että näen se pelovaa, tämä maatalloushallinto Suomenmaassa, huhtikuun alussa on kuulemma vanahoja valokuvvie katellen peätökset tehty ja minäpölöjä oon tämän vujen tukihakemuksessa hyväksyny ne pinta-allaen vähennykset, kun en tullu joka lohkoa tarkastaneeksi joka kantilta, puhumatikkaa että oesin eppäelly moesta tapahtunneen. Sinällään ihmettelen sitä, että ensimmäestä kertaa minun korviin eli silimiin tämä assie rejalisoetu tännään tuota rahakirjettä tutkiessa (vähä oli huuli pyörejänä jo mennäviikollae) ja tietennii tuota vippuo selatessa, ynnä alan assientuntijalle soettaessa.

Vaen eikät tässä auta, ku outella uusie kirjeitä, tottapane nyysii joka tukimuovosta erikseen ja vissiin on lähettävä viikatteen kans hursimaan monijaeta täppeitä tuolta pellonnurkista, se kun ei kone joka korteen yllä.

Kahleijjen kahinaa sielunsopukoessa kuunnellen kirjotteli pikkurikollinen Heikki

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kometiijjaa

Aeralle

voe tounalt