Lypsyropotin lempi

Iissä kerran asusti
raha-automaatti
siihen pöönautti iski
se oli ihan naatti
siitä rahhaa vaen kiskottiin
jos oli rahhaa tilillä kae
vaen jos miinusta näytti
se ussein monosta sae

Ja kukkaa ei sitä
kiitelly laesin
minäki kerran
siitä raahhaa nostaa taesin
vaen en silittäny kuvettaan
lienenkö ees katsetta suonu
mieti automaatti miksi
kuka se tänne syrjään on tuonu

Niinpä erräänä yönä
se reissulle lähti
ei sitä kuukaa ponkannu
ei nähny yksikään tähti
sitä aamulla polliisit
isonnuslassiilla ehti
vaen eipä siitä hajuva saatu
sannoe paekallislehti

Se yläjuoksulle jokkea
lähti rantoja pitkin
kun minä tästä kuulin
sitä kovasti itkin
se nimittän pankin eessä
kuullu tämän oesi
että kenties elämänkaveri
sille sielläpäen oesi

Niin se kuluki ja kuluki
ei ollu navikaattorie tällä
vaen vankkaa aavistus
oli ropotin paekasta hällä
lypsyropotti uusi
oli justiissa tilalle tuotu
oli juhlija pijetty
syöty makkaraa, ynnä kahvija juotu

Ja sehän löysi sen paekan
ropotin kanssa koenaamaan alako
vaen tuli isäntä paekalle
käjessään metrinen halako
se sekunnin silimillään
tuota tappausta tutki
vaen sitten se halolla
niitä rakastavaesija
meleko rajusti hutki

Ja näen lehessä sanottiin
löyty automaatti joesta
voehan pertteeni sentään
minä niin tykkäsin noesta
ja katuva taetaa se
isäntäe, kun sillä niin kovasti keitti
kun se ropotti lehemijen
lypsyn poes kerralla heitti

Ja nyt isäntä tutkiipi
niitä takamehtijä
ja uuvven ropotin myöjää
se taetaapi ehtijä
että tämmöstä teällä
näen on elämä villlijä
ja hintoa mummon markoessa
on yli puolisen millijä

Että kulkoapa ihimiset
parempi oesi laehaki sopu
kun vaehtoehtona
onpi viha ja kopu
ja se raha-automaatti
oesi aluksi vaen päeväseltään käynnä
se oesi paekalleen palannu
lokerot maetova täynnä