Laulu Pyhitykselle

 

Laulu Pyhitykselle

 

Oi Pyhitys

Koston ihmeistä suurin

sinä sieluuni soitannan

saat ikuisen duurin

sinä syömmeni maisema, heijastut

uljaana, Koston tyveneen pintaan

sinä rauhan saat syvimmän

sinua katsovan rintaan

 

Oi Pyhitys

Koston tunturi oma

sinun rinteilläs kulkijan

on olo autuas, soma

sinun ikikuusesi rinteitten

ja käkkärämäntysi jalot

ne sieluumme sytyttää

aina kirkkaimmat valot

 

Oi Pyhitys

Koston takana loistat

sinä uljaana ikävän

kotiin palaavan poistat

vaikka maailman tiet

minut veisikin pois

sinun profiilisi, kaunein

aina sielunmasemain ois

 

Oi Pyhitys

Koston kaunis silhuetti

sinä lohdun suot sille

jonka maailma petti

sinä vaakaana seisot

kohotat pilviin maanpinnan

oothan muodoltas kuin,

malli Koston neitojen rinnan

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kometiijjaa

 Nii... heinähommissaha se oesi Heikilläki pitäny olla eile-ehtoona, mutta niin sitä vaen istuo päsötettiin maalikylän tejatterisa kolomnnessa rivissä nelejän naesen kans ja yritettiin olla jaakona. Sitä kun iltapäevästä Teussin sakastissa (raktorin koppi) istuo läsötin ja koetin paalaella ynnä keärie kontuja tulevan talaven varalle. Kyllähä se muuten, vaen kun nuo pertteenin poarmat oli hoksannu meikäläesen kelekkerehtivän sonnikorven peltoaukealla ja äkkiekö se sana, eli pörinä oli kiiriny lähiseuvvun populaatijoehin, että nyt oesi kovalla rasvarosentilla olevata lihhaa tarjolla, sen kun vaen purasoo ja lentää siitä puun oksalle syyvvä rouskuttammaan. Arvelin heitä olevan hyvän alun kuuvvetta tuhatta kipaletta, ja seäsket ynnä muut öttijäeset peälle. Laskeuvvu siinä sitte jalanvilijaan jotaki häverikkie korjaelemmaan, kunten muovin katkasu, rullan vaehtoa taeka muuta pokloomie entroamaan.  No joo, hyppäsinpä toasa maahan ja lähin siihen keärintäkonetta rassoamaan, kun hoksin syrjäsil
Lue lisää

Aeralle

 Kylymeni syksynen maesema lumiseen suruhuntuun verhoutui kaera kun metijoessa uutinen kerrottiin jätti tämän ajan Samulinin Aera hän, joka viimmeseen asti jokkasella  solullaan eli että tätä kaet se tiesi kylymä, mutta tuuleton keli Eihän aena elosa ollu pelekkää tanssija, laesin näestä vastamäkkiin juttuista jostaen kerran lukasta taesin vaen ei ruotosa taepunu se pyssyi norjana aena kunnes hänet meiltä otettiin poes tämän viikon maanantaena Ja nyt enkelit taevaassa outtavat harput on jo virreessä siellä pijan hänen naurunsa raekuupi pilivijen yllä, taevasten tiellä jossa parketit on hijottu  hyvin eikä oo koloja laesin ja tässä tunnustaa tohin minä häntä vähä ihhaella taesin Ja iso joukko muitaki varmaan häntä tänne kaepaamaan jäevät vaen muuten, mulla ja Aeralla oli  sammaan aekaan synttäripäevät että toevon sulle kevveitä multija kun sinut poes lakasi tuonelan luuta vaen ne jossaki vikovat että ens yönä hammeesi verhovaa taevaalla kuuta
Lue lisää

voe tounalt

  Kollaelin sontija justiin poes kantturen alta kun tuli hemesti sanomaan -oes uutisie maalimalta että se Pitteeni kuulemma nytten valittu oes ja sen Rumpin ne nakkovaa kuin vanahat… kalsarit poes - Hetihän Heikillä taskusta piti nestuuki kaevaa että haaksirikkoko outtaa nytten uu-äs-aan laevaa se se Tounaltti sentään oli miehistä parraen kun nousi aamulla myöhään ja meni nukkumaan varraen   Että semmpijä sulle Kostolta laetteloo Heikki vaen otahan hommissas ihan pikkunen preikki että kuulehan kamu Kosto vielä sulana oesi ja se Mellaanie tietennii mukkaasi kans tulla voesi - Että verkot me laskettas soatasiin tolokku saalis ja aamulla muikkuja peästeltäs jäes toesarvosiki ne vaalis Ja se Mellaanie paestasi kallaa paestinpannulla voessa sitähän kuulemma tolokusti ompi hivuksissasi noessa - Että voe Tounaltti Rumppi ameriikan eks-ressa teällä jo mökki on lämminnä kuurattu kans ulukovessa minä sitte tervetulij
Lue lisää