melankolinata

 

Melankolinaa…

 

On usvaan pian peittyneet

maisemat sielujen täällä

kasvaa vesakot, kulokot

vain peltojen päällä

täynnä koivuja ojat

joita joskus itsekkin kaivoin

ja isämme ahkerat

kivet kierteli vaivoin

 

On kohta navetat tyhjenneet

pönkät ovia vasten

ei kuulu nauruja

ei itkuja lasten

vain jokunen vanhus

kirkolle kyytiä vailla

muuten hiljaista on

näillä esi-isien mailla

 

Kenties kyselee joku

pellot tehtiinkö turhaan

kun nyt päättyvi kaikki

maaseudunmurhaan

on pian asujaa vailla

joka ainoa talo

näin unholaan jääpi

tämä arvoton salo

 

Täältä kielletään kaikki

ei ees aurata teitä

kertoo Helsingin herrat

ei enää tarvita meitä

siksi tärkeimmät firmat

on ulkolaisille myöty

juuri on elossa pysytty

kun on kuormasta syöty

 

Viimeiset maauskon rippeet

peltiseen rasiaan heitän

se korpeen kauaksi kannan

kivillä, turpeella peitän

siitä piirtelen kartan

rasti aarteen paikassa oisi

kenties jälkeeni tuleville

siitä vielä siunausta oisi

 

Mutta nyt ovat usvassa

maisemat sielujen täällä

ja on maahenki lyöty

ikeet hartiain päällä

pian vesakot valtaavat

joka ainoaa pihaa

ja kyyneleet vuolaana

kastavat paitani hihaa

 

 

 

 

 

Kommentit

  1. Hieno joutsenlaulu maaseudun maisemille ja elämisen tavalle! Mela kolisoo kuin jatkuvasti neljänneks jääneen hiihtäjän kommentit tuas yhen kilipaelun jäläkeen. Niin se Eurooppa yhdentyy ja maaseutu tyhjentyy. Pitäisi Suomessa tehdä sama kuin mannermaalla, että viininviljelyä vain harrastettaisiin. Ei se ihmekään ole, kun tuntuvat nämä itäisemmät maat tuumaavan, että länsimaitten taru alkaa olla lopputekstien puolella.

    VastaaPoista
  2. Meleko syvällehhä se eileillalla tuli sukellettuo,vaen jospa se pää kuitennii vielä pinnalla oesi. Kiitoksia kannustuksesta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kometiijjaa

Aeralle

voe tounalt