vennäävennäävennää
Vennää
Vennää Vennää
elä pyssyjäsi
lattaele ennää
elä
naapurikansoelta himmoehe maeta
vaen pyssysi,
tykkisi, romukerräykseen laeta
elä tapata
poekijas vieraella maella
kohta on Vennäännii
sikramot isijä vaella
Vennää
Vennää Vennää
etkö
arvannu, tekkeepi naapuri tennää
nyt menettää
taejjat viimmesenki maeneen
onko johtajasi
koukussa huimausaeneen
nyt oes
viimmennii tunnolle toppautuo aeka
laettakaa
Puttiini sammaan kyytiin kuin se Laeka
Vennää
Vennää Vennää
Heikki vaen
teällä järenjuoksuvasi pennää
miten pirussa
teilläpäen nuita hulluja riittää
vaekka kohta
oes aeka, pellot kylyvää ja niittää
laske
asseesi maahan, pottumoat möyheiksi kuoki
niitä multaele,
harraa ja kansasi ruoki
Vennää
Vennää Vennää
sinnuun
maaliman kansat luota ei ennää
minä illalla
käteni rukkoukseen ristin
että polet
pyssysi suohon, kaevoon tippauta pistin
ehkä tuleva
aeka haavat vielä paekata voesi
jos siellä Vennäällä
johtaja tolokumpi oesi
Kerta kaikkiaan onnistunutta lyyristä selontekoa meidän ajastamme. Venäjä rämpii suurvaltahehkuttelunsa sammumispisteessä. Mutta Venäjän kansalla on toivoa, sillä se vaikuttaa uskovan johtajaansa. Kuten kirjoitat, tarvittaisiin vain tolokumpi johtaja, niin a vot!
VastaaPoistaKa kiitoksie kannustuksesta, vaen eipä herroellakkaa nyt heleppo haettaa. Ja vaestomaesesti tässä pittää ittään päen kuikuilla, kun ulukokausteelle koppeun. Vielä ei savuja nouse eikä pörinätä kuulu
VastaaPoista