kalleinaarre

 

Tuolta heinälavon nurkasta

tännään kalliin aarteen löysin

sen kassakaappiin laetoen

ja kaapin ympäriisä kierrättelin köysin

saapi sitä joskus ihmetellä

ehkä vuosisattaen päästä oma suku

vaen sillon pittää kaapin avvaajilla

olla ravatit ja rässäelty puku

 

Ja voen hyvin kuvitella

ilimeet, ihmetyksen väjen

sen aevoessani kuin elokuvan

hijastetut liikkeet näjen

ja yhteen läpsyttellee käsijänsä

tuon ihmeen suuren tojistava kansa

kun ne huokaelevat ja tietävät

siihen Heikki laettanut on kalleimpansa

 

Oe apulannankokkare

olit kalliimpi kuin kilo kultaa

sinä kasvun ihmeen aekaan saet

kun ennen ravihtit pellon multaa

sinun ansijostas kasvo pottu

taekka kasvattelit vilijaa

nyt sinun muistoksesi

täällä vietän hetken hiljaa

 

Oe apulanta ihmeellinen

rae Vennäältä tae vaekka Norjasta

viimmesenki kahleen irrottelit

meikäläesestä, eeuun-maaorjasta

nyt luppeita on katovujesta

taekka kuka tietää kuuvvesta

ei oo hintas pilivistä

vaen ihan tuolta ulukoavaruuvvesta

 

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kometiijjaa

Aeralle

voe tounalt